Voisinko tänään jättää treenin väliin, ilman huonoa omatuntoa?

January 14, 2018

 Töiden jälkeen olo on aivan rikki. Viime tinkaan jätetyt tehtävät odottavat maaliin pääsemistä vielä pari päivää, sen jälkeen on jo liian myöhäistä. Tein kuitenkin kaikkeni niiden eteen tältä päivältä ja tunnen sen kehossani. Saanko nyt vain levätä? Tänään olisi salipäivä, mutta taidan jättää sen nyt väliin ja keskittyä rauhoittumiseen.


 

 



Mitä tekisit itse tässä tilanteessa? Kuinka helposti olet valmis jättämään treenin väliin? Kysymykseen ei ole oikeaa vastausta, vaan valinnassa tulee ottaa huomioon tavoitteet, harjoitteluhistoria ja oman kehon kuuntelemisen taito. Otetaan kaksi viimeistä lähempään tarkasteluun.

Harjoitteluhistoria ja oman kehon kuuntelemisen taito liittyvät yhteen. Jo pidempään treenanneille valinta sohvan ja salin väliltä on monesti helpompi. Tällöin harjoittelusta on olemassa jo enemmän kokemusta, joka tuo mukanaan taitoja kuunnella oman kehon signaaleja. Vaikka harjoittelua usein ohjaakin treeniohjelma, sitä ei oteta kiveen kirjoitettuna koodina maksimaaliselle kehitykselle ja onnelle. Se on vain teoreettisen tiedon pohjalta kehitetty runko, jonka avulla kroppaa lähdetään harjoittamaan. Se on siis vain yksi menetelmä monien joukosta tuottaa ärsykettä, joka oikeaoppisen palautumisen kautta vahvistaa kehoa. Toisin sanoen sen paikkaansa pitävyys ymmärretään kyseenalaistaa ja etusijalle asetetaan oman kehon tuntemukset. Niin moni muuttuja salin ulkopuolelta vaikuttaa vielä soppaan (esim. unen määrä, ruokailut, stressi, lihasjäykkyydet yms.), ettemme aina voi sokeasti mennä vain treeniohjelmaan kirjoitetun ohjeiden mukaan. Pidempään treenanneet osaavat helpommin nähdä kokonaistilanteen omasta voinnistaan ja sopeuttaa treeninsä siihen. Jos tuntuu, että palautuminen on vahvasti vielä käynnissä, ei ole järkeä aloittaa uutta treeniä, vaikka se ohjelmassa lukisikin (nyt en lähde syvemmälle kirjoittamaan tietoisesta overreaching-tekniikasta, vaan oletetaan, että treenataan vasta kun ollaan palauduttu edellisestä treenistä). Treeniohjelman tulee siis joustaa kropan tuntemuksien mukaan, ei toisinpäin. Tavoitteellisesti treenatessa tulee huomioida kokonaiskuva elämästä, josta treenit ovat vain pieni osa. Myös töiden tuottama ärsyke vaatii keholta aikaa palautua.

Samanlainen tilanne toistuu työelämässä. Kun omaa kehoa kuunnellaan ja sen signaaleja kunnioitetaan, osataan levätä ne pari päivää sairaslomalla ja palataan takaisin levänneenä. Ne, ketkä vähät välittävät näistä ja menevät kipulääkkeiden turvin töihin, joutuvat myöhemmin maksamaan korkojen kera valinnoistaan. Pidempään jatkuessaan kropasta alkaa tulla voimakkaampia signaaleja, mitä aiemmin. Enää ei välttämättä pari päivää lepoa riitäkään. Kumpi valinta on järkevämpi, kun tavoitteena on olla mahdollisimman tuottelias töissä pitkässä juoksussa?

Kun tarkastellaan kokonaiskuvaa treenien tai töiden väliin jättämisestä, huomataan yhtäläisyyksiä. Molemmissa tapauksissa kropan kuunteleminen ja tuntemuksiin välittömästi reagoiminen johtaa pidemmällä aikavälillä parempaan hyvinvointiin ja tuloksiin, kun voidaan välttää pidemmät treenitauot ja sairaslomat.

Aiemmin mainittiin pidempään treenanneiden paremmasta oman kehon kuuntelusta. Asia ei tietenkään ole näin mustavalkoinen, eikä kokemus etene lineaarisesti treenivuosien kanssa. Oman kehon kuunteleminen on taito, jota tulisi vaalia ja harjoitella läpi treeniuran. Olen itsekin syyllistynyt kropan kuuntelun laiminlyönteihin lukemattomia kertoja yli 10-vuotisen treeniuran aikana, mutta joka kerta olen saanut maksaa niistä myöhemmin. Homma on vielä siitä viheliäinen, että kun tiettyinä aikoina oppii kuuntelemaan ja rakentamaan treenit sen hetkisen tilan ympärille sopiviksi, ei homma välttämättä toimikaan enää myöhemmin. Kroppa elää jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttaa hyvin moni muuttuja. Tämä on yksi niistä isoista syistä, miksi valmennus on nykyään niin suosittua. Se, että voit ulkoistaa omien treenien seurannan ammattilaiselle keskittyen itse vain tekemiseen ja raportointiin, on todella luksusta. Silloin kun itse aloittelin harrastuksen parissa, en ollut kuullutkaan omavalmentajista. Sellaisia ei yksinkertaisesti ollut tavallisille kuntoilijoille kuin vain harvassa paikassa, harvinaisen kovaan hintaan.

 

 



Olit siis sitten aloittelija tai edistynyt, kunnioita oman kehon tuntemuksia. Ne kertovat paremmin ja tarkemmin voinnistasi kuin yksikään laite markkinoilla. Signaalien vastaanottaminen, purkaminen ja ymmärtäminen vaatii vaan aikaa ja harjoittelua. Mitä jos kokeilisit seuraavalla kerralla treenatessasi seuraavia vinkkejä?

Koutsin kujeita oman kehon kuunteluun:

- Älä kuuntele treenatessa musiikkia. Keskity kehon tuntemuksiin jo alkulämmittelyn aikana. Miltä minusta tuntuu tänään? Mitä paikkaa kiristää? Onko sykkeeni kovempi alkulämmittelyn aikana, mitä aiemmin? Kun aloitat treenaamisen, miltä painot tuntuvat? Miten voimakkaan pumpin sarjat saavat tänään aikaan? Miten paljon hikoilen normaaliin verrattuna? Kaikki nämä kertovat kroppasi voinnista sinulle, sinun täytyy vain kuunnella niitä.
- Etsi samanlaisia tuntemuksia päivän aikana, etenkin nukkumaanmenoaikaan ja aamulla herätessä. Onko oloni levollinen vai rauhaton kun painan pään tyynyyn? Onko sykkeeni koholla? Heräänkö aamulla pirteänä, levollisena vai väsyneenä? Ovatko edellisenä päivänä treenatut lihakset arat?
- Aloita joogaaminen tai mindfulness-harjoitukset. Oman kehon kuuntelemisen taito on taito, joka on kehitettävissä.


 

Please reload

Recent Posts

Please reload

Archive

Please reload

Tags

+358458872238

©2019 BY KOUTSIN KUJEET. Y-TUNNUS 2859588-6

  • YouTube - Black Circle
  • Instagram - Black Circle